Hanmer Springs, kylä kuumien lähteiden ympärillä.

Ensimmäiset hetket Hanmer Springsissa olivat todella hämmentäviä. Kylä oli todella kaunis ja maisemat lumoavia, mutta paikan pienuus iski vasten kasvoja ja epäilyt täällä viihtymisen suhteen kasvoi exponentiaalisesti. Mihin hittoon sitä ollaan oikein tultu? Keskusta koostuu yhdesta ainoasta kadusta! Täälläkö pitäisi koko kevät viettää? Eihän täällä ole mitään!!! Ekat yöt vietetimme pienimmässä kopperossa missä ollaan ikinä yövytty. Tätäkö se on jos ei saadakaan omaa asuntoa? Eihän näin voi asua! Entä jos duunikin on pelkkää pa**aa, vieläkö sen voi perua?

Jahast, mihis sitä tultiinkaan?!?

Näin kuukauden asumisen jäkeen voin todeta, että kaikki oli turhaa stressausta ja pahin alkujärkytys on jo pitkällä takanapäin. Kylä on toki edelleen pieni ja palvelut rajoitettuja, mutta niiden kanssa on jo oppinut elämään. Turhaa sitä on taistella tuulimyllyjä vastaan. Kuten missä tahansa pienessä yhteisössä, kaikki tuntuvat tuntevan toisensa, juorut liikkuvat valonnopeudella eikä mikään tunnu pysyvän ihmisten omana tietonaan. Parisuhde- ja työpaikkatiedot udellaan heti ensiesittelyjen jälkeen, jotta tiedetään ketä täällä liikkuu. Kovin ovat uteliaita ihmisiä. Toisin sanoen asukkaiden elämä pyörii täysin samaan tapaan kuten muissakin pikkukylissä. Alppikylän ainoa kauppa pääkadulla toimii kokoontumispaikkana, jonka edustalla vaihdetaan kuulumiset ja keskustellaan päivän polttavista puheenaiheista. 

Maisemia matkalla Hanmer Springsiin.

Majoituimme viideksi ensimmäiseksi yöksi backpackereiden majataloon, koska emme olleet löytäneet heti alkuun pysyvämpää paikkaa kevään ajaksi. Pitkäaikaisen asunnon etsintä alkoi jo tuntua toivottomalle, sillä järkevät ratkaisut olivat todella kiven alla. Kiinteistövälitykset vaativat vähintään puolen vuoden sopimuksen lisäksi kuukauden takuita välityspalkkioineen, joten nekin jouduimme jättämään pois laskuista.

Kaupungin pienuudella on myös omat hyvät puolensa. Kun kerroimme että olen saanut jo työpaikan ja tulemme asumaan kaupungissa hieman pidmepään, ihmisten auttavaisuus kasvoi kummasti. Sana kulki nopeasti ja eikä mennyt aikaakaan kun tarjolla oli vuokrahuone isosta omakotitalosta korttelin päässä keskustasta. Muutto tapahtui heti seuraavalla viikolla, joten olemme ennättäneet hyvin jo asettua taloksi sekä tutustua talon muihin asukkaisiin. 

Viihtyisä kommuunin olohuone.

Meidän lisäksi taloa asuttavat omistajapariskunta Argentiinasta, toinen pariskunta Uuden-Seelannin ja Etelä-Afrikan kansalaisuuksin sekä itsekseen reissaava liettualaisvahvistus. Vaikka määrä saattaa tuntua paljolta yhteen asuntoon, ei täällä joudu kuitenkaan toisia väistelemään. Kaikki viettävät suurimman osan ajasta töissä tai omissa menoissa, joten varsin omaan tahtiin saa kukin asustella. Pakko sanoa, että meillä kävi myös hyvä tuuri asunnon saamisen suhteen, sain kuulla että töissäkin on muutama kaveri, jotka ovat joutuneet asumaan yli kuukauden autossaan tai teltassa, koska eivät ole löytäneet varsinaista asuntoa.

Juuri ennen auringonlaskua.

Kylän ainoa ruokakauppa on monopoliasemaa pitävä pienehkö Four Square, joka sulkee ovensa jo seitsemän aikaan illalla. Monet myöhempään paikalle saapuneet turistit ovat joutunut kokemaan karvaan pettymyksen, kun eivät ole pystyneet ostamaan enää ilta/aamupala tarvikkeita valmiiksi vaan ovat joutuneet suuntaamaan ravintolaan ruokkiakseen itsensä. 

Ystävänpäivän makkaraperunat takapihalla nautittuna.

Lähin varsinainen super market löytyy noin tunnin ajomatkan päästä, joten siellä shoppailu ei ole kovinkaan monelle jokapäiväinen vaihtoehto. Jokainen osaa nyt varmaan jo laskea yks plus yks, ettei kyläkauppamme ole ihan sieltä halvimmasta päästä. Taisin jopa kuulla jonkun mainitsevan että olisi koko Eteläsaaren kallein ruokakauppa. Esimerkkinä kanan kilohinta voi olla kaksinkertainen isompiin marketteihin nähden. Kävimme kerran tekemässä päiväreissun Christchurchiin ja toimme silloin tuliaisena peräkontillisen ruokatarvikkeita. Koetammekin päästä ainakin pari kertaa kuussa käymään isommilla marketeilla, jolloin voimme ostaa kerralla isomman satsin ja tupata pakkasen samalla täyteen. 

Kauppareissulta Christchurchiin.

Kaupunki pyörii kuuluisin kuumien lähteiden ympärillä. Luonnon kuumat lähteet ovat auki yleisölle vuoden jokaisena päivänä ja voisin väittää että lähes jokainen tänne eksyvistä käy kokeilemassa kylpyjä. Vaikka vakituisia asukkaita onkin vain alle tuhat, kaupungin läpi kulkee jatkuvasti massoittain turisteja, jotka saapuvat kuumien lähteiden ja muiden aktiviteettien perässä.

Monet saapuvat tänne pelkästää luonnon takia, enkä ihmettele.

Kylä on yksi maan suosituimmista lomakohteista niin uusi-seelantilaisten kuin muidenkin kansallisuuksien parissa. Vaikka kaupungista löytyy lukuisia hostelleja, motelleja, leirintäalueita ja lomakoteja, suosittelen yöpaikan varaamista etukäteen jos tänne suunnalle eksyy. Useimmat bisnekset pyörivät reppureissaajista koostuvasta työvoimasta, jotka ovat viihtyvät täällä yleensä kuukaudesta kolmeen. He vievät ison osan majoituskapasiteetista, joten myös siksi majapaikat voivat useasti olla kiven alla. 

Kylän kuuluisilta altailta.

Luonnon, kauniiden maisemien ja kuumien lähteiden lisäksi turisteille tarjotaan jos jonkin näköistä aktiviteettia. Eräs sivusto kuvailee Hanmer Springsia mm. seuraavasti:

”The resort town of Hanmer Springs is an attractive year-round holiday destination for adventure, relaxation and indulgence. Surrounded by dramatic mountains and towering forests, this charming town has a main street filled with boutique shops, cafes and eateries.

Adventure activities will immerse you in the wild beauty of Hanmer. Go forest hiking, mountain biking, horse trekking, bungy jumping, jet boating or, in winter, hit the slopes and go skiing. Once you've caught your breath, you might enjoy a leisure round of golf.”

Kyseessä suora lainaus sivustolta newzealand.com/int/hanmer-springs

Mahtavia ulkoilureittejä on loputtomiin.

Moni asia yllämainituista on vielä kokematta, mutta luontoon olemme sentään päässeet jo vähän tutustumaan. Ensimmäinen pidempi retki suuntautui pienelle vesiputoukselle, joka sijaitsi kylän edustalla kohoavan vuoren rinteellä keskellä tiheää metsikköä. Onneksi isäntämme vinkkasi, että putouksilta kannattaa jatkaa vielä vajaat puolituntia eteenpäin komeiden maisemien perässä. Ja totta vie kannatti jatkaa. Oli hienoa nähdä kylä toisenlaisesta perspektiivistä. Kylä todellakin sijaitsee 360 astetta vuorien ympäröimänä. Voin vaan kuvitella kuinka komeilta maisemat näyttävät kun lumentulo alkaa huputtamaan vuoria talven tullen. Toivottavasti ennätämme näkemään nekin vielä ennen kuin lähdön aika koittaa.

Päiväretki putouksille.

Altailla käyminen oli miellyttävä kokemus. Ilman lämpötila oli silloin vain reilut kymmenen astetta, mutta palella ei tarvitse sillä veden lämpötila vaihtelee jopa 35 ja 42 asteen välillä. Emme kolunneet ihan joka kolkkaa alueelta, vaan keskityimme lähinnä kuumimmissa altaissa rentoutumiseen. Kylmän ja tuulisen sään takia pysyttelimme mielummin paikoillamme pinnan alla kuin alueella käyskennellen. Alueelta löytyy kaiken kaikkiaan useita altaita porekylpyineen ja vesiliukumäkineen. Altaat ovat kylän ykköskohde eikä suotta, hyvin oli rentounut olo lähes kolmen tunnin pulikoinnin jälkeen. Eipä tarvinnut unen tuloa taaskaan kovin kauaa odotella. 

Kyllä täällä tarkenee.

Luonto muutenkin on todella kaunista kylän ympärillä. Ulkoilureiteille pääsee melkein takapihalta ja niistä pidetään todella hyvää huolta. Harvassa paikassa olen törmännyt yhtä puhtaaseen ja roskattomaan ympäristöön. Valittavissa on helpoista reilun tunnin etapeista aina vaativampiin yön yli kestäviin reitteihin. Polut ovat selkeästi opastettuja, joten tuskin edes Noora onnistuu eksymään täällä. Pitäsköhän koputtaa samoin tein puuta... 

Kartturi työntouhussa.

Töissäkin on lähtenyt sujumaan mukavasti alkusäätöjen jälkeen. Työnkuvassa itsessään ei sinänsä ole mitään uutta, mutta aina se muutaman päivän ottaa ennen kuin pääsee täysin talon tapoihin sisälle. Työviikko on viisipäiväinen ja ainakin näin alkuun oon tehny keskimäärin 10 tuntia per päivä. Toisin sanoen työpäiville on aika turha alkaa suunnittelemaan muita menoja. Toisaalta töitähän tänne tultiin tekemäänkin, joten olen tollut tyytyväinen tähän rytmitykseen. Pienestä työporukasta taitaa löytyä kahdeksaa eri kansalaisuutta joiden joukossa on vain yksi alkuperäinen Kiwi. Kuuleman mukaan hyvin yleistä kaikissa muissakin paikoissa. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja väkeä on koko ajan lähdössä tai tulossa. Uudet naamat piristää aina työyhteisöä, mutta kuullostaa raskaalle koneistolle omistajia ajatellen. Itse ainakin haluaisin edes muutaman pysyvämmän luottopakin porukkaan, jotka toimisivat bisneksen selkärankana muun porukan vaihtuessa. No mutta, eipä ole minun murhe, joten se siitä. =) 

"Eat, drink and be messy"

Vaikka mielestäni viännän lontoota ihan kohtuu hyvin, on täällä joutunut useampaankin kertaan toteamaan, ettei itsellä ole ollut hajuakaan mitä vastapuoli on yrittänyt kysyä tai kertoa sinulle. Puhetapa tuppaa olemaan tosi nopea ja sisältää paljon slangisanoja, joista ei ole mitään käryä. Small talkissa pärjää kun vain hymyilee ja nyökyttelee, mutta töissä tilauksia ottaessa täytyy olla hieman tarkempana viestinnän suhteen. Ihme kyllä kaikki on mennyt toistaiseksi nappiin eikä virhebongeja ole ainakaan vielä ilmestynyt. 

Maisemat työpaikan pihalta.

Noora on ollut viimesen kuukauden tiukaasti syventyneenä graduun liittyviin aineistoihin. Ilmeisesti joku kokonaisen kielen mullistus meneillään tai jotain, rehellisesti sanottuna en ole ihan täysin sata varma asiasta. Tällä hetkellä hän lukee Artistotelestä, en ole ihan varma kuinka tämä liittyy asiaan, mutta kovalla mielenkiinnolla asiaan syventyy. Itse luen Mike Tysonin elämänkertaa, same same but different.

Opinnot saavat kohta kuitenkin tehdä hieman tilaa, sillä Nooralle tarjottiin paikkaa toffee-kaupasta pääkadun varrelta. Kyseessä on ainakin alkuun osa-aikapesti, joten aikaa pitäisi riittää hyvin myös muihin harrastuksiin. Omat vapaani sijoittuvat pääsääntöisesti maanantaille ja tiistaille. Toivottavasti saisimme suurinpiirtein samanlaisen viikkorytmin, jotta pääsemme tekemään suunnittelemiamme retkiä myös jatkossa. Toffee-kaupan omistajat ovat muuten yllättäen myös vuokranantajiamme. Mainitsinko jo että kyseessä on suht pieni kylä. 

Nooran normaali "työpäivä"

Oikeastaan isoin yllätys täällä on ollut lämpötilan roima tippuminen. Tiesimme et talvi alkaa tehdä tuloaan Etelä-saarella, mutta kuvittelimme että kesäkelit jatkuisivat pidemmälle alkanutta vuotta. Päivän lämpötila saattaa edelleen kohota yli kahdenkymmenen pilvettömänä päivänä, mutta öisin mennään jo alle kymmenen asteen. Ja koska taloissa ei ole juurikaan lämpöeristyksiä, lämpötilan tippuminen koskee myös asuntomme sisätiloja. Ei nyt ihan yhtä radikaalisti, mutta sisälläkin on pakko vetästä villasukat jalkaan ja hupparia niskaan jotta tarkenee. Voi olla että olohuoneen takka on ahkerassa käytössä tulevina kuukausina jos lämpötilat jatkaa laskuaan. 

Kotini Hanmer Springs.