Majapaikat

Ennen Uutta-Seelantia olemme ennättäneet yöpyä 26:ssa erilaisessa majapaikassa. Ihan täysiä floppeja ollut ainostaan yksi, mutta sitäkin enemmän hienoja paikkoja loistavine asukkaineen. Hankala homma rankata näitä, mutta alla nyt ainakin viisi huippukokemusta tähän astisen matkan varrelta.

1. Altos de Quitor, San Pedro de Atacama Chile (4 yötä)

Miljoonan tähden hotelli keskellä erämaata. Vaikka teltta-alueella oli pilkkopimeää iltaisin ilman sähköjä ja lämpötila tippui öisin alle kymmenen asteen, nukkuimme kuin pienet lapsoset paksujen untuvatäkkien alla. Ei tarvinnut huolehtia herästyskellon asettamisesta, sillä aamuaurinko hoiti asian puolestasi. Erinomaista vaihtelua välillä hieman tunkkaisille hostelleille.  


 2. Hostel Lao, Mendoza Argentina (8 yötä)

Huippu paikalla huippu tyyppien seurassa. Vaikka asukkaat vaihtuivat tiheään niin paikan yhteishenki oli loistava omistajista lähtien. Todella kotoisa backpacker mesta sopuhintaan. Huoneet olivat aika pienet, mutta yleiset tilat olivat viihtyisät ja oikein kotoisat. Omistajilta sai hyviä vinkkejä tehdä omatoimimatkoja ilman matkanjärjestäjien välikäsiä. 

 3. Homestay, Dallas Usa (2 yötä)

Kaksi ihanaa yötä ystävän kotona kaiken rauhallisuuden keskellä. Tuli todella tarpeeseen ja nautimmekin vierailusta täysin rinnoin. Väillä on hyvä olla paikallaan ja latailla akkuja tulevaa varten.

4. Los Delfines, Varadero Kuuba (4 yötä)

Onhan sitä välillä mukava vähän porsastellakin. Ensimmäinen ja luultavasti myös reissun viimeinen all inclusive -hotelli. En voi väittää ettemmekö olisi nauttineet hyvällä omalla tunnolla koko rahan edestä rannekkeen tarjoamista eduista. Tämän jälkeen siirryttiin taas tonnikala-nuudeli linjalle. =) 

5. HI-beach, Miami Florida (8 yötä)

Itse hostelli dormi-huoneineen ei tehnyt suurta vaikutusta, mutta hostellin asukkaat sitäkin suuremman. Hostellin terassi toimi yleisenä tapaamispaikkana ja tutustuimme siellä useaan huippu tyyppiin.  Sijainti oli myös erinomainen, vain muutaman korttelin päässä rantabulevardista. Hinta-laatusuhde erittäin jees.



+

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiitos Uusi-Seelanti, on aika jatkaa matkaa.

Kuva
Aika oli käymässä vähiin, joten emme halunneet aikailla Pohjoissaaren osalta. Ensimmäisenä iltana päästyämme Wellingtoniin saapuneelta lautalta, ajoimme vielä hetken pohjoiseen, jotta pääsimme seuraavana päivänä hyvissä ajoin Tongariron National Parkiin. Maan suurimman aktiivisen tulivuoren, Mount Ruapehun , ympärillä oleva alue on Uuden-Seelannin ensimmäinen ja koko maailman neljäs kanssalispuisto. Alueen tunnetuin ja haastavin yhden päivän trekki (n. 9h) kulkee vuorten lomitse puolelta toiselle ja tunnetaankin nimellä Tongariro Alpine crossing. Kovasti meidänkin mieli sinne halaji, mutta ajoitus tuntui edelleen olevan pielessä. Tama lakes track. Varsinainen turisti-info kertoi, että reitille ei olisi käytännössä mitään asiaa ilman palkattua opasta ja kunnollisia jääkiipeilyvarusteita. Vajaat pari sataa paikallista dollaria per takamus tästä lystistä tuntui meistä kohtuuttomalle, varsinkin kun hekään eivät olleet varmoja pääsisimmekö edes ylittämään vuoria,
Lue lisää

Suuri ja mahtava Machu Picchu

Kuva
Mitä sinä haluaisit päästä näkemään ainakin kerran eläissäsi? Mitä sinun Bucket-list pitää sisällään? Meille Machu Picchun näkeminen ja kokeminen on ollut yksi näistä vihkoon kirjoitetuista ranskalaisista viivoista. Olimme päässet jo Perun maaperälle, joten emme voineet olla enää kaukana ensitapaamisesta. Hetki vielä harjoitellen ennen H-hetkeä.  Miltä kaikki näyttäisikään paikan päällä? Vuoristotaudin kanssa ei ole leikkimistä ja näinkin korkealla vähenevän hapen määrään on syytä totutella pikku hiljaa, varsinkin jos edessä odottaa yhtään vaativampaa kuntoilua. Siitäkin huolimatta, että totuttelimme jo osittain ohenevaan ilmaan San Pedrossa, halusimme ottaa ns. lämmittelykierrokset Ollantaytambossa ennen varsinaista urakkaa Machu Picchulle. Coca-teetä vuoristotaudin ehkäisemiseksi. Ollantaytambo – paikallisittain Ollanta – on entinen Inkavaltakunnan pääkaupunki, joten alueelta löytyy samankaltaisia raunioita ja esimerkkejä kivenhionta- ja rakennustekni
Lue lisää

Elämää tien päällä Uudessa-Seelannissa

Kuva
Viimeiset kuusi viikkoa Uudessa-Seelanissa mentiin suht tiuhaa tahtia. Viivyimme yleensä kohteesta riippuen kahdesta viiteen yöhön samassa majapaikassa, jonka jälkeen suuntasimme menopelin keulan kohti uusia seikkailuja. Viimeinen puolitoista viikkoa meni Aucklannissa tavaroita myyden, lähtöjärjestelyitä hoitaen ja seuraavia kohteita suunnitellen. Nyt kun säädöt ovat takana ja lokaatio vaihtunut Indonesiaan, on taas aikaa istahtaa kiireettä aurinkotuoliin altaan reunalle ja rustailla ajatuksia parin viimeisen kuukauden ajalta. Maisemia tienpäältä. Olin aluksi ajatellut mahuttavani koko stoorin yksiin kansiin, mutta välttääkseni Tolkienin paksuista opusta, hajatelmat tulevat kahden painoksen taktiikalla. Keskitytään seuraavassa siis pelkästään Eteläsaaren kiertomatkaan Hanmer Springsista lähdettyämme. Ekojen viikkojen punaisena lankana ja suunnannäyttäjänä toimi etelän sopukoista löytyvä Milford Sounds. Kuvankauniit maisemat vuorten ympäröimillä vuonoilla vetää puoleensa
Lue lisää