Reissun ensiaskeleet Goalla

Alkumetreillä Kuopion juna-asemalla.

Lentomme saapui Goalle vasta klo 03:05, joten näimme parempana vaihtoehtona maksaa sopiva kiskurihinta etukäteen tilatulle hostellin kuskille, kuin lähteä väsyneenä taistelemaan lentokentän ulkopuolella odottelevien kuskien kanssa. Nimikyltin kera varustetusta sööristä olisi ollut mukava napata heti ekat selfiet, mutta Goan sääntöjen mukaan kuvaaminen on tiukasti kiellettyä kentän alueella. Heti ulos astuessa ilman lämpö ja seisovuus sekä ”my friend!” -huudot iskivät päin väsynyttä kroppaa, joten olimme ihan tyytyväisiä kyseiseen ratkaisuun.

Heti ensikilometreillä muistui mieleen Intian hieno tieliikennekulttuuri ja sen miellyttävyys. Vaikka väsy painoi silmiä, niin tuskin koskaan ollut niin skarppina seuratessani takapenkiltä kuskin liikkeitä, vastaantulijoita, lukuisia katukoiria sekä tottakai keskellä tietä – ja hyvin usein juuri tiukan mutkan kohdalla – nukkuvia lehmälaumoja. Nooraa meno ei ihmeemmin haitannut, ilmeisesti univelat painoi sen verran hyvin päälle.

Väsynyt matkaajat koteloituna.

Hostelliin päästyä nopeat iltapesut ja suoraan vällyihin. Huone ei ehkä vastannut täysin paikan mainoskuvia, mutta kuitenkin perussiisti huone omalla kylppärillä, kattotuulettimella ja pikkuparvekkeella. Hintaan nähden kuitenkin (15 €/yö, hotels.com) varsin hyvä valinta. Sovittiin yhteistuumin, että laitetaan herätys jo viiden tunnin päähän, ettei heti eka päivä Goalla mene täysin ohi. Hyvää yötä Palolem.

Lähes sama kuin mainoskuvissa, pientä peruskorjausta saattas vaatia lähitulevaisuudessa.

Hyvin huomaa, ettei high season ole vielä alkanut Goalla, sillä rantsuun mentäessä vastaan tulee enemmän koiria ja lehmiä, kuin kanssamatkaajia. Myös iso osa ravintoloista ja majapaikoista on vielä kiinni, mutta hyvin on kyllä pärjänny ilmankin, eipähän tarvii tapella pyyhkeiden paikoista. Ensikosketuksella hinnat on nousseet aika paljon viime kerrasta, tosin missäpä ei olisi viimeiseen kahdeksaan vuoteen.

Ois ollu tilaa muillekkin kuin meille ja lehmille.

Nooran surffausinnostuksesta johtuen päätimme kokeilla kerrankin Goan aaltoja. Emme kuitenkaan löytäneet lajiin varsinaisesti sopivaa lautaa, joten testasimme aloittelijoille sopivampaa, vatsallaan toimivaa vekotinta. Ensikertalaiset taisivat tehdä tällä kertaa ilmeisen vaikutuksen taidollaan, koska palauttaessa lautoja saimme ylimääräisen puoli tuntia lisäaikaa. Liekö kioskin täti halunnut laudoilleen ilmaista mainosta, koska handlasimme homman, vai oliko syynä ollut Nooran ammattimainen olemus uusine surffipaitoineen. Tai puhdas sääli, tiedä hänestä.

Palatakseni vielä viime viikkoon. Vietimme hääpäivän illallisen Kuopiossa perheen kanssa ennen lähtöä. Kesken illallisen heiteltiin ideoita eri asioista mitä voisi/pitäisi/uskaltaisi tehdä reissun aikana. Illan aikana juttu alkoi elämään, ja puhuttiin siitä että, siskoni Emma alkaisi keksiä meille erilaisia haasteita matkan varrelle. Sanotaanko että aika hyvän kopin sisko otti, sillä saimme jo lähtiessämme haasteet lapaseen. Ja luonnollisesti tarkoitus pelata täyttä ruudukkoa. 
Lopputuloksen näette tässä:

Challenge accepted!

Pari vinkkiä syyskuussa Palolemille matkustaville: älä odota näkeväsi sitä kauneinta Goaa. Ei sillä, etteikö ranta olisi edelleen upea, mutta sadekausi on vielä meneillään ja sen takia rannan ympäristöstä löytyy useita pressuilla huputettuja rakennelmia sekä aika paljon roskaa niiden ympäristöstä. Sadekauden takia ne ovat olleet pitkään kiinni ja odottavat vielä kauden aloitusta. Päivittäiset rankkasateet tuovat mukanaan oman mausteensa. Sähkökatkoksia on ollut joka päivä, joten varsinkin iltaisin suosittelen mini maglighten mukana kuljettamista. On muuten ikävää istua pimeässä paskalla, kun ei näe kättä pidemmälle. Samoin ilmastoidun huoneen lisämaksu tulee välillä kyseenalaiseksi, jos se toimii vain puolet päivästä. Tosin kukapa sitä huoneessa lomansa viettäisi. Suosittelisin valitsemaan huoneen jostain muusta kerroksesta kuin ylimmästä, sillä useat sadekuurot yöllä yhdistettynä peltikattoon takaa sen, että reissaaja näyttää herättyään samalle kuin viiteen astin aamulla juhlinut, vaikka olisi mennyt petiin jo ihmisten aikoihin.
Lisää kahvia koneeseen ja aamu-uinnille, zau!

Viikko alkaa olla paketissa Palolemilla ja huomenna suunnataan hieman pohjoisempaan Colvan alueelle n 40km päähän. Viikko siellä ja sen jälkeen jää Intia taakse, mutta sitä on vielä turha murehtia. Naatitaan täällä vielä toinenkin viikko. Aamupala tankattu ja aika hypätä violetin paholaisen kyytiin. Skootterin – tai polkupyörän – vuokraus kannattaa aivan ehdottomasti uusissa paikoissa. Pääsee tarvittaessa pois turistiryhmittymistä ja näkemään uskomattoman kaunista luontoa myös vähän kauemmaksi. Monet hyvät ruokamestat saattaa myös jäädä kokematta, jos pyörii kokoajan samalla tutulla alueella.  

Älli  ja Tälli maakuntamatkailulla.

Lopuksi muutama sana majoituksesta. Varasin alkuun netin kautta hostellin muutamaksi yöksi, koska lento oli tosiaan perillä aamuyöllä ja siinä vaiheessa ei olisi enää jaksanut etsiä majapaikkaa. Better safe than sorry! Mutta kuten olen jo useaan kertaan todennut saman asian itselleni, niin paikan päältä kysymällä saa aina päivän parhaan hinnan. Tosin tämä koskee vain budjettimatkailijoita Aasiassa. Vaihdoimme kerran yöpaikka Palolemilla, ja saimme viiden euron lisäpanoksella huoneeseen ilmastoinnin, jääkaapin ja paremman sijainnin rantaan nähden. Hostellit mainostavat useasti myös ilmaista wifiä sekä lämmintä suihkuvettä. Kannattaa olla varuillaan varsinkin näiden asioiden suhteen, jos oikeasti kaipaat niitä. Yleensä reititin on sijoitettu respan tai baaritiskin lähettyville, eikä todellakaan ylety aina huoneisiin asti. Varmimmin lämpimän suihkun tulet saamaan, kun menet rankkasadekuuron aikaan ulos ovesta.  Elämä on valintoja täynnä.

Ravintolavinkit:

Fisherman´s restaurant: Yhtä aamupala kertaa lukuunottamatta ei pettänyt kertaakaan. Kävimme syömässä useasti viikon aikana lonaan tai dinnerin ja ruoka oli aina maistuvaa, ja henkilökunta ystävällistä. Hintakin oli hieman huokempi kuin alueen keskitaso.

Cocktails & Dreams: Aivan piikkipaikalla ja kirjaimellisesti rannalla oleva ravintola, joka tarjoaa omien sanojen mukaan ruokaa ja juomaa 24/7. Hintataso lokaation takia korkempi kuin muualla, mutta ruoka oli ihan ok tasoa ja palvelu pelasi. Plussana hyvin toimiva wifi, joka on aika harvinaista täällä.

Cafe del mar: Mukava paikka viettää päivää aivan rantaviivalla. Huomattavasti rennompi kuin muut rannan mestat ja paikka tarjoaa myös ilmaisia aurinkotuoleja pyyhkeiden kera asiakkailleen.

Tosiaan moni paikka piti vielä ovensa kiinni ja kaikissa ei ennätetty pistäytymään, joten varsinkin high season tuo varmasti vielä monta uutta makua mukanaan.



 




Kommentit

  1. Mahtava ku pidätte blokia! Lisätkäähän tuohon challengeen se Iso Peli jossain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuohon lappuun voi aina muutaman lisäsarakkeen kyhätä uusia haasteita varten =)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiitos Uusi-Seelanti, on aika jatkaa matkaa.

Suuri ja mahtava Machu Picchu

Elämää tien päällä Uudessa-Seelannissa